KOKOUS
by Alli Nissinen · from Hopeakauha: Satuja ja kertomuksia
Adapted Version
One rainy day, Maija and Elli come early. "It is wet outside," says Elli. "Yes," says Maija. "The Janitor is mad."
Viljo and Kaarlo come in. "Hello," they say. The Teacher comes in. "Not many friends are here," she says. "We don't know the play," says Maija.
The children talk about a play. "No old stories," says Elli. "I want a new play." "What play?" asks Viljo. "Maybe a play about pets," says Elli.
Lilli runs into the room. She is red and out of breath. "I found a wallet!" she says. "It had a lot of money." "I gave it to a cop."
"Wow!" says Elli. "You will be rich!" "You can buy a big house," says Viljo. "And many toys!" says Kaarlo. Lilli smiles.
"Let's make a play!" says Elli. "A play about Lilli finding the wallet." "She is good and gets a gift." "That is a good idea," says the Teacher.
The Janitor comes in. "Teacher, phone call!" he says. The Teacher goes out.
The children keep talking. "We need a fun play," says Elli. "A new and smart play."
The Teacher comes back. "Good news," she says. "A new teacher will write a play." "It will be about Lilli." "It will be ready next week."
"Yay!" say the children. "Keep it secret," says the Teacher. "Do not tell anyone at school." "We promise," says Maija.
"Elli might tell all," says Kaarlo. "I will not!" says Elli. She looks a little sad.
"The meeting is over," says the Teacher. "Go home now." "Don't forget, it is a secret." "Honesty is good. It is hard to keep secrets."
The children go home. They think about the secret play.
Original Story
KOKOUS
(Yksinäytöksinen leikki)
Näyttämö: Yksinkertainen kokoushuone koulussa. Seinillä on maantieteellisiä ja luonnontieteellisiä kuvia. Keskellä lattiata on pöytä. Pöydällä on lamppu, vesikarahviini ja laseja. Pöydän ympärillä tuoleja.
Näyttämö jonkun aikaa tyhjänä.
Sisälle tulee Maija, laittelee tukkaansa, katselee tauluja seinillä ja hyräilee itsekseen: "Oi lumi tuiskuile, tee hauta minulle, tää sydän polttava jo etsii lepoa." Menee pöydän ääreen, kaataa vettä lasiin ja juo.
ELLI: (astuu sisälle) Hui millainen koiran ilma! Ei voi silmiänsä pitää auki.
MAIJA: Ikävää! Kyllä siellä on sellainen siivo, että oikein kauhistuttaa.
ELLI: Vahtimestari oli niin vihainen, kun me tulimme. Hän sanoi, että me aina pidämme täällä pahaa siivoa.
MAIJA: Mitäs vielä. Kyllähän nuo pienet roskat pian saapi pois lakaistuksi.
ELLI: Voi, voi! Missä ne tytöt viipyvät! Ja viiden aikaan piti olla.
MAIJA: Ne eivät koskaan tule ajoissa. Minkä runon sinä aiot lausua?
ELLI: En minä vielä tiedä — ylipäänsä: minä en osaa lausua.
MAIJA: Oleppas olevinasi!
ELLI: Enkä ole. Ihan totta! Minä en tahtoisi esiintyä.
MAIJA: Siiri ja Aili soittavat alkusoiton ja Viljo pitää puheen. Kaikki ovat neljännen luokkalaisia. Kyllä meidänkin luokalta täytyy jonkun esiintyä. Lausu sinä pois vaan!
ELLI: Niinkö tykkäät. Ehkäpä. Jos lausuisin "Pieni mierolainen". Tai mitä sanot "Varpusesta?"
(Viljo ja Kaarlo tulevat, tervehtivät tyttöjä.)
VILJO: Näinkö vähän täällä vasta on? Opettaja on jo eteisessä.
OPETTAJA: (Astuu huoneeseen.) Päivää! Pieni kokous. Missä kaikki viipyvät? (Tervehtii kaikkia.)
MAIJA: Tytöt ovat varmaankin taas unohtaneet.
OPETTAJA: Eikö muita poikia kuulu juhlatoimikuntaan?
VILJO: Kyllä Erkki kuuluu, mutta hän on kipeänä. Hänellä on "punainen koira".
OPETTAJA: Oletteko sitte miettineet, minkä kappaleen ottaisimme?
MAIJA: Kyllä me olemme miettineet, mutta emme me löydä sopivampaa kuin
"Kuu kirkas".
ELLI: Opettaja, Opettaja! Se on niin vanha. Ei sitä, ei sitä!
KAARLO: Jos saataisi joku kappale, jossa olisi voimistelunäytös.
ELLI: Tahi tanssi —
VILJO: Tahi luistinrata —
MAIJA: Ei, ei! Sellainen, jossa olisi peikkoja ja noitia ja povariakkoja ja kuninkaantytär ja köyhiä lapsia ja, ja, ja —
ELLI: Ei, Ei, Ei! Ei sellaista! Ei sellaista! Se on niin vanhaa. Mutta jos olisi paritanssia ja sitte tulisi opettaja torumaan — — ja sitte kaikki lapset pyörtyisivät — ja sitte tulisi lääkäri ja sairaanhoitajia ja poliiseja ja sellaista hauskaa — —
OPETTAJA: No, no, tyyntykää nyt vähän. Mistä semmoinen kappale saataisiin?
ELLI: Pyydetään maantieteen opettajata kirjoittamaan. Minä kyllä neuvon opettajaa, mistä tulee hauskaa. Emmekö saa, opettaja, emmekö saa?
(Lilli tulee sisään punaisena ja hengästyneenä).
OPETTAJA: Ohhoh! Missäs Lilli on viipynyt? Kello on jo puoli 6.
LILLI: Anteeksi, opettaja! Minä löysin kirkkopuistosta lompakon, jossa oli paljo rahaa. Vein sen ensin kotiin — mutta sitte tuli äiti mukaan ja veimme sen poliisikamariin.
(Kaikki ryntäävät hänen ympärilleen).
ELLI: Mistä löysit, mistä?
OPETTAJA: Oliko siinä paljo rahaa?
VILJO: Oliko setelejä?
LILLI: Äiti sanoi, että siinä oli yli tuhannen markkaa!
ELLI: Voi taivas! Tuhannen markkaa. Voi taivas!
VILJO: Minkä näköinen se lompakko oli?
ELLI: Kenen se oli? Kenen se oli?
LILLI: En minä tiedä.
OPETTAJA: Mutta meidänhän piti nyt keskustella siitä näytelmäkappaleesta. Otetaan se ensin.
MAIJA: Niin, mikä kappale nyt otetaan?
ELLI: Sama se. Mutta pitäisi mennä poliisikamariin kysymään, kenen se lompakko oli.
OPETTAJA: Ehkä me sitte otamme sen "Kuu kirkas", kun ei nyt ehkä muutakaan saada.
ELLI: Jos sille lompakolle ei löydy omistajata, niin saako Lilli sen silloin. Saako Lilli sen. Saako, opettaja?
OPETTAJA: Kyllä sille omistaja löytyy.
ELLI: Mutta jos ei löydy. Saako Lilli sen silloin?
OPETTAJA: Ehkä.
ELLI: Voi taivas! kuinka rikas sinusta tulee. — Mutta, opettaja! Lillistä voisi tehdä näytelmäkappaleen. Aivan sievän näytelmäkappaleen. Panisi niin, että koulussa oli kokous ja siellä odotettiin Lilliä ja sitte Lilli tuli ja hän oli matkalla löytänyt lompakon ja sitte ei lompakolle löytynyt omistajaa ja sitte Lilli sai rahat ja sitte hänestä tuli rikas ja hän osti oman talon ja vaunut ja hevoset ja kaikki toverit sai ajella hänen hevosillaan ja opettajatkin pääsivät aina ajelemaan ja sitte viimein tuli Lillistä vanha rouva, joka testamenttasi suuren omaisuutensa meidän koulumme alaluokkien konventille — — —
VAHTIMESTARI (tulee sisälle ja kumartaa.) Opettajaa pyydetään telefooniin.
OPETTAJA (nousee). Odottakaa hetkinen. (Menee vahtimestarin edellä huoneesta.)
(Vähän aikaa äänettömyyttä. Kaarlo nousee ja menee pöydän luo juomaan vettä.)
VILJO: Kaada minullekin.
KAARLO: (tarjoaa) Ole hyvä!
VILJO: (juo) Kiitoksia!
KAARLO: Tahtooko joku toinen?
ELLI: Juo itse vaan? Ei meitä janota.
KAARLO: (juo, kumartaa sitte tytöille) Kiitoksia!
ELLI: Ei kestä (nauraa).
KAARLO: (menee Lillin eteen.) Kuules, mitä sinä teet niin paljolla rahalla?
LILLI: Panen pankkiin.
KAARLO: Pankkiinko?
ELLI: Voi kuinka tyhmästi! Pankkiin! Jos minä olisin niin rikas niin minä — —
MAIJA: Voi, voi! Nyt ei meidän kokouksesta tullut mitään. Kymmenen minuutin perästä täytyy minun lähteä soittotunnille.
ELLI: Voi taivas! Joutuun miettimään. Mitä me sitte näyttelemme. Se pitäisi olla jotain oikein uutta, oikein "fiksua!"
KAARLO: Sinä olet aina niine "fiksuinesi!" Mutta mistäpä niitä ottaa.
Niitä ei kasva puussa.
ELLI: Jos kysyttäisiin yläluokkalaisilta. He ovat aina niin eteviä.
Kyllä luulen, että he voivat — —
OPETTAJA: (tulee). Viivyin vähäsen sillä soitin samassa maantieteen opettajalle. Hän sanoi ensin, ettei hänellä ole aikaa. Mutta kun oikein pyytämällä pyysin, niin lupasi hän meille kirjoittaa ensi lauantaiksi pienen keskustelun Lillin löydöstä. Mutta aivan pienen ainoastaan, sanoi hän.
MAIJA: Kuinka hauskaa!
TOISET: Kuinka hauskaa!
MAIJA: Mutta tämä on suuri salaisuus, jota eivät muut saa tietää, kun konventin toimikunta. Ei kukaan saa kertoa sitä koulussa!
ELLI: En minä ainakaan.
MAIJA: Luvatkaa oikein varmasti kaikki, että ette kerro.
OPETTAJA: Kokoonnumme siis ensi lauantaina kello 5 illalla uudelleen.
Kaikkien tulee silloin olla mukana.
MAIJA: Hyvä opettaja! Sanokaa vielä kaikille, ettei kukaan saa kertoa tätä salaisuutta koulussa.
KAARLO: Elli ei malta olla kertomatta. Hän on aina semmoinen lörpöttelijä.
ELLI: Itse olet lörpöttelijä! Hyi sinua! Hyi! Hyi! Häpeä!
OPETTAJA: (katselee vakavasti Elliä.) Elli, Elli! Kuinka sinä käyttäydyt. Kuinka sinä puhut.
ELLI: Niin kun pojat aina kiusaa… (rupeaa itkemään, kaikki ovat hämillään.)
OPETTAJA: Kokous on loppunut. Siis lähdemme kotiin. Ja hauskempi on jos ette kerro asiata tovereille.
LILLI: En minä vaan kerro.
MAIJA: Enkä minä…
ELLI: (itkien). Enkä minä… (Menevät.)
VAHTIMESTARI: (tulee sisälle.) Taas ovat lianneet lattian märillä ja hiekkaisilla jaloillaan. (Pyyhkii pöydän ja tuolit. Sammuttaa lampun ja lähtee pois.)
Story DNA
Moral
Honesty and integrity are rewarded, and secrets are hard for children to keep.
Plot Summary
A group of schoolchildren gathers for a committee meeting to plan a performance, but they are late and can't agree on a play. Their discussion is completely sidetracked when Lilli arrives late, announcing she found a wallet with a large sum of money and turned it in to the police. The children, especially the imaginative Elli, become obsessed with Lilli's potential future wealth and propose turning her real-life event into a play. The teacher, seeing their enthusiasm, arranges for a short play to be written about Lilli's discovery, swearing the children to secrecy, though Elli's immediate emotional outburst suggests the secret won't last.
Themes
Emotional Arc
anticipation to mild chaos to resolution
Writing Style
Narrative Elements
Cultural Context
The play reflects a simpler time in Finnish schooling, where children were involved in planning performances and the community was close-knit. The currency 'markka' was in use in Finland before the Euro.
Plot Beats (13)
- Maija and Elli arrive early for a school committee meeting, discussing the bad weather and the janitor's complaints.
- Viljo and Kaarlo arrive, followed by the Teacher, who notes the poor attendance and the children's lack of preparedness.
- The children struggle to agree on a play for the performance, with Elli rejecting old ideas and proposing outlandish, modern ones.
- Lilli arrives late, explaining she found a wallet with over a thousand marks and, with her mother, turned it in to the police.
- All the children, especially Elli, become completely engrossed in Lilli's discovery, imagining her becoming rich and buying a house, carriages, and horses.
- Elli excitedly proposes that Lilli's story of finding the wallet should be turned into a play, complete with her becoming a rich old lady who donates to the school.
- The Janitor interrupts, calling the Teacher to the telephone.
- While the Teacher is away, the children continue to discuss Lilli's potential wealth and the play, with Elli expressing her desire for something 'clever' and 'new'.
- The Teacher returns, announcing she has convinced the geography teacher to write a short play about Lilli's discovery for the next Saturday.
- The children are excited but are sworn to secrecy by Maija and the Teacher, not to tell anyone in school.
- Kaarlo teases Elli about her inability to keep secrets, leading to Elli crying.
- The Teacher dismisses the meeting, reiterating the importance of keeping the secret, and the children leave.
- The Janitor enters, grumbling about the mess left by the children and tidies the room, extinguishing the lamp.
Characters
Maija
A young girl of average height and slender build, typical of a school-aged child. Her movements are somewhat restless, as she adjusts her hair and explores the room.
Attire: A practical school dress, likely made of wool or sturdy cotton in a muted color like grey, navy, or brown, possibly with a white collar or apron, typical of early 20th-century Finnish school attire. Her shoes would be sturdy leather or canvas, suitable for walking in winter weather.
Wants: To ensure the school's celebration has a suitable and well-rehearsed performance, and to maintain order and tradition.
Flaw: A bit rigid and resistant to new, unconventional ideas. She can be easily flustered when plans go awry.
She remains largely consistent, acting as the voice of reason and tradition, though she does show enthusiasm for the new play idea at the end.
Organized, responsible, traditional, a bit of a stickler for rules. She tries to keep the meeting on track and prefers established ideas.
Elli
A lively and expressive young girl, likely of average height and build for her age. Her movements are animated, reflecting her enthusiastic and sometimes dramatic personality.
Attire: A practical school dress, similar to Maija's, but perhaps slightly less neat or with a touch more flair if her personality allows. Likely made of sturdy fabric in a muted color, suitable for a Finnish schoolgirl in the early 20th century. She would wear sturdy shoes.
Wants: To create something new, exciting, and 'fiksua' (clever/smart) for the school celebration, and to be recognized for her creative ideas.
Flaw: Impulsive, prone to exaggeration, easily distracted, and can be a 'lörpöttelijä' (gossip), making it hard for her to keep secrets. She also gets easily upset and cries.
She starts as someone who dislikes traditional performances and pushes for new ideas. Her arc shows her initial resistance to the old play, her imaginative (and somewhat chaotic) suggestions, and her eventual excitement for the new play idea, despite her struggle with keeping secrets.
Enthusiastic, dramatic, imaginative, easily excitable, a bit of a 'lörpöttelijä' (chatterbox) as Kaarlo points out. She dislikes old things and craves novelty.
Viljo
A young boy, likely of average height and build for his age, perhaps a bit more reserved than Kaarlo. He appears to be a typical Finnish schoolboy of the era.
Attire: A simple, practical school uniform or everyday clothes: a dark wool or tweed jacket, a collared shirt (perhaps white or light-colored), dark trousers, and sturdy leather shoes. His clothes would be clean but worn.
Wants: To contribute to the school's celebration and ensure a good performance, and to understand the situation, especially regarding the lost wallet.
Flaw: Can be easily swayed by exciting new ideas, even if they are impractical (like the 'luistinrata' - ice rink idea).
He remains consistent, acting as a participant in the discussion and showing interest in the events unfolding.
Practical, observant, a bit more grounded than Elli. He contributes ideas but isn't as dramatic.
Kaarlo
A young boy, likely of similar age and build to Viljo. He seems a bit more outspoken and teasing.
Attire: A simple, practical school uniform or everyday clothes: a dark wool or tweed jacket, a collared shirt (perhaps white or light-colored), dark trousers, and sturdy leather shoes. His clothes would be clean but worn.
Wants: To participate in the meeting, to understand the situation, and perhaps to inject a bit of humor or realism into the discussion.
Flaw: His tendency to tease Elli, which can escalate into arguments.
He remains consistent, acting as a foil to Elli's dramatic suggestions and a participant in the general discussion.
Teasing, practical, a bit skeptical of overly imaginative ideas. He enjoys a bit of banter.
Opettaja
An adult, likely of average height and build. The teacher embodies authority and professionalism within the school setting.
Attire: Professional and modest attire typical for a Finnish school teacher of the era. For a woman, this would be a dark, long-sleeved dress or a skirt and blouse combination, made of wool or sturdy cotton, possibly with a high collar. For a man, a dark suit jacket, trousers, and a collared shirt with a tie. Practical, polished shoes.
Wants: To successfully organize the school celebration, to teach the children responsibility, and to maintain a positive learning environment.
Flaw: Can be overwhelmed by the children's chaotic energy and dramatic suggestions, sometimes struggling to bring them back to the task at hand.
The teacher navigates the chaotic meeting, ultimately finding a creative solution (contacting the geography teacher) that appeases the children and moves the project forward.
Patient, authoritative, diplomatic, tries to maintain order and guide the children. Shows a willingness to compromise and find solutions.
Lilli
A young girl, likely of average height and build. She enters the room 'punaisena ja hengästyneenä' (red-faced and out of breath), indicating she has been running or exerting herself.
Attire: A practical school dress, similar to the other girls, made of sturdy fabric in a muted color. Her clothes might be slightly disarrayed from her hurried journey. She would wear sturdy shoes.
Wants: To do the right thing by returning the lost wallet, and then to understand what will happen with the money.
Flaw: Can be easily overwhelmed by sudden attention or excitement from others.
Lilli is the catalyst for the story's main plot point (the lost wallet and the idea for a new play). She starts as an ordinary student, becomes the center of attention due to her honesty, and ends as the inspiration for the new play, showing her quiet integrity.
Honest, responsible, a bit shy or overwhelmed by attention. She is a good citizen, returning the lost wallet.
Vahtimestari
An adult, likely of a sturdy build, reflecting a physical job. The caretaker is responsible for the upkeep of the school.
Attire: Practical work clothes, likely a dark, sturdy uniform or work jacket and trousers, made of durable fabric like wool or canvas, suitable for a school caretaker in early 20th-century Finland. Sturdy work boots.
Wants: To maintain the cleanliness and order of the school, and to express their frustration when it's disrupted.
Flaw: Easily irritated by minor messes, leading to a perpetually grumpy demeanor.
Remains consistent, serving as a minor obstacle or source of mild irritation for the children, and a symbol of the adult world's rules.
Grumpy, particular about cleanliness, easily annoyed by messes. Diligent in their duties.
Locations
School Meeting Room
A simple, functional meeting room within a Finnish school, likely built in the early 20th century. The walls are adorned with geographical and scientific pictures, suggesting an educational environment. In the center, a sturdy wooden table is set with a lamp, a glass water carafe, and several drinking glasses. Chairs are arranged around the table, indicating a formal gathering space. The room feels somewhat austere but practical.
Mood: Initially formal and a bit tense due to the meeting, but quickly becomes lively and chaotic with children's ideas and arguments. Towards the end, there's a sense of hurried conclusion and a lingering mess.
The main setting for the children's committee meeting to plan a school performance, where Lilli reveals finding a wallet, and the idea for a new play based on her experience is conceived.
Church Park
A public park surrounding a church, likely a common feature in Finnish towns. It's implied to be a place where people walk, even in harsh winter weather, and where personal items might be lost.
Mood: Incidental, but suggests a place of quiet transit, possibly a bit desolate due to the weather.
Lilli finds a wallet containing a significant amount of money here, leading to the central conflict and plot idea of the story.